Franco Terpin

Franco Terpin on toisen polven viininviljelijä Koillis-Italiasta, Friuli Venezia Giulian maakunnasta, muutaman kilometrin päästä Sloveniasta. Terpinin isä möi vuosikymmeniä koko tuotantonsa, ei valmistanut viiniä itse, ja poikansa Franco oli mukana töissä perheen viinitarhoissa niin pian kuin kävelemään oppi.
Olen nähnyt köynnösten kasvavan ja rypäleiden kypsyvän, niin kuin ne ovat nähneet minun kasvavan ja varttuvan aikuiseksi, Terpin kuvaa.
Sukupolvenvaihdoksessa Franco Terpinistä tuli viininviljelyn isäntä ja hän muutti entisen käytännön. Viinitarhoja on 10 hehtaaria. Vanhimmat köynnökset, jotka tuottavat alkuperäisrypäle Tokai friulanoa, jota nykyään kutsutaan Friulanoksi – Unkarin saatua EU:ssa yksinoikeuden sanaan Tokai – täyttävät ensi vuonna kuusikymmentä.
Franco Terpinin isä viljeli rypäleitä käyttäen torjunta-aineita ja lannoitteita, koska ei nähnyt niissä mitään vahingollista, mutta kun Franco Terpin otti viinitarhat haltuunsa, hän vaihtoi suuntaa täysin. Siihen vaikutti paljon se, että hänestä itsestä tuli isä. Hän ei halunnut, että hänen lapsensa kasvaa myrkkyjen keskellä. Osa viinitarhoista on aivan kodin tuntumassa, osa hieman kauempana. Nykyään viinitarhat ovat jo pitkään olleet luonnonmukaisesti viljeltyjä eikä niissä käytetä minkäänlaisia kemiallisia torjunta-aineita.
Terpinin viinituotantoa kuvaa hyvin sana artisaaniviini, sillä kaikki tehdään käsin ja kaikenlaista hötkyilyä välttäen. Maaperä, viiniköynnös, rypäleet ja viini ovat Terpinille ennen kaikkea elävää materiaa eikä sellaista voi käsitellä kuin syvällä kunnioituksella.
Terpin totesi eräässä haastattelussa, että häntä edeltävät sukupolvet sanoivat aina, että älä ajattele rypäleitä, ajattele viiniköynnöstä. Hänen oma filosofiansa on ajatella ensisijaisesti maata, maaperää, sillä siitä syntyy kaikki: köynnökset, rypäleet; niiden kunto ja hyvinvointi; hyvän viinin edellytykset.

Terpinillä sadonkorjuu kerää sukulaiset yhteen, sato korjataan suvun voimin. On setiä ja serkkuja, lapsenlapsia. Kiirettä ei saa pitää. Kaiken on edettävä seesteisesti. Sadonkorjuun tulee olla ilo, sillä rypäleet ovat elävää materiaalia, ne aistivat tunnelman. Se on Terpinin lähtökohta.

Rypäleet kerätään käsin pieniin laatikoihin ja käyminen alkaa spontaanisti avoimissa astioissa rypäleen omilla hiivoilla. Terpin antaa myös valkoviiniensä saada aromia ja väriä kuorista ja uuttaa eli maseroi rypäleitä kuorineen muutamasta päivästä viikkoon. Käymistä ei rajoiteta ei kontrolloida eikä tehosteta, ja viini laitetaan vuodeksi tammitynnyreihin, missä se lepää hiivasakkansa päällä vuoden. Sieltä se menee terässäiliöön vuodeksi, puhdistuakseen ja dekantoituakseen luonnollisesti. Sitten viini viettää vielä vuoden pullossa. Sitä ei kirkasteta eikä suodateta.

Terpinin viinit ovat kolmevuotiaita, kun ne pääsevät myyntiin. Hänen rypälevalikoimaansa kuuluvat valkoisista Ribolla gialla (alkuperäisrypäle), Jakot (entinen Tokai friulano, alkuperäisrypäle sekin). Sauvignon, Chardonnay, Pinot Grigio. Punaisista Merlot ja Cabernet Sauvignon ja Cabernet Franc.

Italian sommelieryhdistyksen vuosittainen tuhti painos, parituhatsivuinen opus Duemilavini, Il libro guida ai vini d´Italia 2011 arvioi viisi Terpinin viiniä: Rosso Stamaksen 2006, Bianco Jakotin 2007, Sauvignonin 2007, Chardonnay´n 2007, Ribolla Giallan 2006. Kaikki saavat loistavat neljä rypälettä (joku tuottaja voi joskus saada yhdelle viinilleen viisi, se on maksimi) ja sommelierien Terpinin viineistä löytämät aromit muistuttavat runoutta.

Terpinin suku on italiansloveeneja. Hän ja kolme slovenialaista viiniartisaania, Branco Cotar, Valter Mlecnik ja Aleks Klinec rekisteröivät vuonna 2011 Simbiosa-nimisen maitten rajat ylittävän yhteenliittymän, eräänlaisen ideologisen luomuosuuskunnan.

Jokainen tekee omat viininsä, mutta sitoutuu valmistamaan mahdollisimman luonnollista viiniä, alkuviiniä. Luonnollisuus ulottuu viljelystä käymiseen ja kellarivaiheisiin aina pullotukseen saakka. Mitään temppuja maun tai muun parantamiseksi ei sallita. Siitä on tarkat ohjeet, ja jos joku muukin haluaa noudattaa näitä ohjeita, hän on tervetullut Simbiosaan, joka ei ole mikään suljettu herrojen kerho.

Tässä muutama Simbiosan sääntö:
1. Jäsenten tulee olla luomuviljelijöitä ja noudattaa luonnonmukaisesta viljelystä säädettyjä lakeja.
2. Jokavuotisessa luomutarkastuksessa ei saa löytyä mitään kielteistä.
3. Viini on valmistettava omista rypäleistä, ei ostetuista.
4. Sadonkorjuun on tapahduttava käsin.
5. Rypälemehu on jätettävä ainakin päiväksi kuorikontaktiin ilman että lämpötilaa kontrolloidaan.
6. Ainoa kellarissa hyväksytty fysikaalinen toimenpide on nesteen siirtäminen astiasta toiseen pumpulla, eli yhden astian tyhjentäminen pumpulla, kun sen sisältö siirretään toiseen paikkaan.
7. Viiniä ei saa suodattaa eikä kirkastaa.
8. Viiniin saa pullottaessa laittaa sulfiittia, mutta viinissä saa olla sulfiittia enintään, kokonaismääränä, 70 mg/l.
9. Viinien on odotettava vähintään puolitoista vuotta, ennen kuin ne pullotetaan.
10. Kaikenlainen lämpötilan säätely ja kontrolli on kiellettyä.

Franco Terpinin löytää YouTubesta, ellei ehdi vierailla hänen luonaan San Florianon kukkuloilla Gorizian kaupungin yläpuolella. Terpinistä on YouTubessa useampikin video. Hän puhuu aina pelkästään italiaa.
Alla olevassa videossa Terpinin persoona tulee mukavasti esiin ja siinä näkyy myös hänen viiniviljelmiään ja vasta käymään pantuja rypäleitä sammioissa, joiden sisältöä Terpin sekoittaa kuin puuroa ikään. Videon alalaidasta voi aktivoida englanninkielisen tekstityksen.

Franco Terpinin omat italiankieliset sivut Franco Terpinin esittely luonnollisten viinien järjestön, Vin Naturin sivuilla:

Artikkelin on kirjoittanut on Lena Björklund, joka on asunut Friulin alueella, tuntee Franco Terpinin henkilökohtaisesti ja suhtautuu alkuviineihin intohimoisesti.

Tuottajan viinit

Showing all 3 results