Georges Laval, Champagne

Cumières on pieni kylä Champagnen sydänmailla, viiden kilometrin päässä Epernaysta Marne-joen varrella. Jokea ympäröivat rinteet kallistuvat Etelään. Erityisen otollisen maaperän ja mikroilmaston ansiosta alue on saanut Premier Cru -kasvuluokituksen. Georges ja Nicole Laval aloittivat luonnonmukaisen viininviljelyn pienellä palstallaan Cumièresssä jo vuonna 1971 ja vuodesta 1996 lähtien heidän poikansa Vincent on vastannut tilasta. Luonnonmukaisen viljelyn ja huolellisen käsityön ansiosta arvokas maaperä maistuu viinissä ja on huippulaadukkaan samppanjan tae. Kaikessa tekemisessä halutaan kunnioittaa luontoa ja välttää terveydelle haitallisia lisäaineita. Laval kuuluu Ecocertin luomuvalvontaan.

Maaperä ja sen korkea laadun ylläpitäminen

Hyvälaatuinen maaperä ei yksinään takaa hyvinvoivaa köynnöstä ja korkealuokkaista rypälesatoa. Myös oikea tasapaino satomäärien koon suhteen on tärkeä kun halutaan tuottaa korkealaatuista samppanjaa. Laval vaalii maan laatua tarkoin, muun muassa omaa kompostia käyttäen. Maaperää hoito, kompostin levittäminen ja kyntäminen tehdään pääasiassa tilan omalla hevosella (80%) ja niiltä osin minne hevonen ei pääse, kevyellä traktorilla. Näin suojellaan arvokasta maaperää pakkaantumasta ja rasittamasta köynnösten juuria. Köynnösrivien välissä kasvava ruoho ajetaan säännöllisesti. Se suojaa maaperää eroosiolta eikä uhkaa rypäleen ravinnonsaantia kun ruohon määrä ylläpidetään oikeassa mittasuhteessa. Näiden metodien ansiosta flora ja fauna ovat tasapainossa ja köynnösten juuret yltävät syvälle maaperään, josta terve ja maukas rypäle ammentaa voimansa.

Viljely, kasvitaudit ja tuholaistorjunta

Lavalin tilalla viljellään kaikkia kolmea yleisintä samppanja-rypälettä. Puolet köynnöksistä ovat keski-iältään iäkkäitä, yli 30-vuotta vanhoja, vanhimpien yltäessä kunnioitettavaan 70-vuoden ikään. Köynnöksen ikääntyessä satomäärät laskevat mutta yksittäisen rypäleen laatu kasvaa. Luonnomukainen viljelytapa edellyttää viljelijältä normaalia enemmän köynnösten tarkkailua ja ennakoimista uhkiin. Kasvitaudeilta ja tuholaisilta suojaudutaan luonnollisilla valmisteilla, jotka tehdään kasveista, kivijauheesta ja hivenaineista sekä luonnonmukaisilla hyönteismyrkyillä, jotka ovat ympäristölle harmittomia. Toimenpiteitä tehdään vain mikäli viinitarhoilla havaitaan köynnöksiä ja rypäleitä vaanivia uhkia.

Viininteko

Kypsät rypäleet poimitaan käsin ja puristetaan perinteikkäässä käsikäyttöisessä samppanjapuristimessa. Vastapuristettu mehu saa tasoittua ennen kuin se siirretään kellariin tynnyreihin, joissa rypäleen omat hiivat aloittavat käymisen. Sokeria ei lisätä. Käyminen voi jatkua jopa 10 kuukautta. Korkealuokkaiset rypäleet, pitkä kypsyminen ja pienet käymistynnyrit mahdollistavat viininvalmistuksen ilman kirkastusta ja suodatusta. Luonnollinen ja harras kypsymisvaihe tuo esiin viinin hienoimmat ominaisuudet. Koko kypsymisen ajan viiniä tarkkaillaan koko ajan ja tynnyrit pidetään täysinä. Valmistuksen aikana viiniin lisätään ainoastaan pieni määrä (30mg/l) sulfiittia suojelemaan viiniä oksidoitumiselta.

Eri rypälelajikkeet ja palstat saavat käydä ja kypsyä erikseen aina pullotukseen saakka. Ennen pullotusta viineistä sekoitetaan huolellisesti eri cuveet. Pullotuksen jälkeen viinit varastoidaan kellarissa ja toinen käyminen tapahtuu pullossa. Eri viinejä ikäännytetään pullossa 2-4 vuotta vuosikerrasta riippuen. Sen jälkeen seuraa 4-5 viikkoa kestävä remuage – eli tanssittaminen. Pullot ovat puutelineessä, jossa niitä käännetään säännöllisesti 1/8 kierrosta kerrallaan ja vähitellen sakka kerääntyy pullon kaulaan poistoa varten.

 

Cumières on pieni kylä Champagnen sydänmailla, viiden kilometrin päässä Epernaysta Marne-joen varrella. Jokea ympäröivat rinteet kallistuvat Etelään. Erityisen otollisen maaperän ja mikroilmaston ansiosta alue on saanut Premier Cru -kasvuluokituksen. Georges ja Nicole Laval aloittivat luonnonmukaisen viininviljelyn pienellä palstallaan Cumièresssä jo vuonna 1971 ja vuodesta 1996 lähtien heidän poikansa Vincent on vastannut tilasta. Luonnonmukaisen viljelyn ja huolellisen käsityön ansiosta arvokas maaperä maistuu viinissä ja on huippulaadukkaan samppanjan tae. Kaikessa tekemisessä halutaan kunnioittaa luontoa ja välttää terveydelle haitallisia lisäaineita. Laval kuuluu Ecocertin luomuvalvontaan.

Maaperä ja sen korkea laadun ylläpitäminen

Hyvälaatuinen maaperä ei yksinään takaa hyvinvoivaa köynnöstä ja korkealuokkaista rypälesatoa. Myös oikea tasapaino satomäärien koon suhteen on tärkeä kun halutaan tuottaa korkealaatuista samppanjaa. Laval vaalii maan laatua tarkoin, muun muassa omaa kompostia käyttäen. Maaperää hoito, kompostin levittäminen ja kyntäminen tehdään pääasiassa tilan omalla hevosella (80%) ja niiltä osin minne hevonen ei pääse, kevyellä traktorilla. Näin suojellaan arvokasta maaperää pakkaantumasta ja rasittamasta köynnösten juuria. Köynnösrivien välissä kasvava ruoho ajetaan säännöllisesti. Se suojaa maaperää eroosiolta eikä uhkaa rypäleen ravinnonsaantia kun ruohon määrä ylläpidetään oikeassa mittasuhteessa. Näiden metodien ansiosta flora ja fauna ovat tasapainossa ja köynnösten juuret yltävät syvälle maaperään, josta terve ja maukas rypäle ammentaa voimansa.

Viljely, kasvitaudit ja tuholaistorjunta

Lavalin tilalla viljellään kaikkia kolmea yleisintä samppanja-rypälettä. Puolet köynnöksistä ovat keski-iältään iäkkäitä, yli 30-vuotta vanhoja, vanhimpien yltäessä kunnioitettavaan 70-vuoden ikään. Köynnöksen ikääntyessä satomäärät laskevat mutta yksittäisen rypäleen laatu kasvaa. Luonnomukainen viljelytapa edellyttää viljelijältä normaalia enemmän köynnösten tarkkailua ja ennakoimista uhkiin. Kasvitaudeilta ja tuholaisilta suojaudutaan luonnollisilla valmisteilla, jotka tehdään kasveista, kivijauheesta ja hivenaineista sekä luonnonmukaisilla hyönteismyrkyillä, jotka ovat ympäristölle harmittomia. Toimenpiteitä tehdään vain mikäli viinitarhoilla havaitaan köynnöksiä ja rypäleitä vaanivia uhkia.

Viininteko

Kypsät rypäleet poimitaan käsin ja puristetaan perinteikkäässä käsikäyttöisessä samppanjapuristimessa. Vastapuristettu mehu saa tasoittua ennen kuin se siirretään kellariin tynnyreihin, joissa rypäleen omat hiivat aloittavat käymisen. Sokeria ei lisätä. Käyminen voi jatkua jopa 10 kuukautta. Korkealuokkaiset rypäleet, pitkä kypsyminen ja pienet käymistynnyrit mahdollistavat viininvalmistuksen ilman kirkastusta ja suodatusta. Luonnollinen ja harras kypsymisvaihe tuo esiin viinin hienoimmat ominaisuudet. Koko kypsymisen ajan viiniä tarkkaillaan koko ajan ja tynnyrit pidetään täysinä. Valmistuksen aikana viiniin lisätään ainoastaan pieni määrä (30mg/l) sulfiittia suojelemaan viiniä oksidoitumiselta.

Eri rypälelajikkeet ja palstat saavat käydä ja kypsyä erikseen aina pullotukseen saakka. Ennen pullotusta viineistä sekoitetaan huolellisesti eri cuveet. Pullotuksen jälkeen viinit varastoidaan kellarissa ja toinen käyminen tapahtuu pullossa. Eri viinejä ikäännytetään pullossa 2-4 vuotta vuosikerrasta riippuen. Sen jälkeen seuraa 4-5 viikkoa kestävä remuage – eli tanssittaminen. Pullot ovat puutelineessä, jossa niitä käännetään säännöllisesti 1/8 kierrosta kerrallaan ja vähitellen sakka kerääntyy pullon kaulaan poistoa varten.

 

No products found which match your selection.